Usein kysytyt kysymykset
Mitä on palveluasuminen?
Palveluasuminen on yleisnimitys, joka kattaa kevyesti tuetun senioriasumisen, yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen hoiva-asumisen. Palveluasumisessa voidaan asua hyvinkin itsenäisesti, mutta toisaalta esimerkiksi ryhmäkotien hoivassa voi asua elämän loppuun asti kaikilla tarvittavilla avuilla.
Mitä tarkoittaa senioriasuminen?
Senioriasuminen voi tarkoittaa asumista talossa, joka on rajattu esimerkiksi yli 55-vuotiaille asukkaille ilman, että asumiseen liittyy palveluita. Wilhelmiinassa senioriasuminen on esteetöntä ja turvallista asumista, jossa peruspalveluihin kuuluvat esimerkiksi turvaranneke (omat hoitajat tavoitettavissa 24/7), päivittäinen lounas omassa ravintolassa, kuukausisiivous ja talon vapaa-ajan toiminta.
Voinko valita kaupungin kotihoidon tai toisen yksityisen palveluntarjoajan kotihoidon palvelusetelillä, jos asun senioritalossa tai yhteisöllisessä asumisessa?
Kyllä. Asukkaamme voivat valita haluamansa lisäpalvelun meiltä tai valitsemaltaan toiselta palveluntuottajalta.
Yhteisöllisestä asumisesta puhutaan paljon, mitä se on?
”Oma tupa, oma lupa. Yksin saa olla, mutta yksinäinen ei tarvitse olla”.
Wilhelmiinassa yhteisöllinen asuminen tarkoittaa sitä, että Tenholan asukkailla on oman kodin yksityisyyden lisäksi mahdollisuus osallistua talon monipuoliseen ohjelmaan yhdessä muiden kanssa. Tenholan oma yhteisökoordinaattori suunnittelee ja toteuttaa yhdessä asukkaiden kanssa ohjelmaa päivittäin. Peruspalveluihin kuuluu esimerkiksi turvaranneke (omat hoitajat tavoitettavissa 24/7), päivittäinen lounas omassa ravintolassa, kuukausisiivous ja hyvinvointitapaamiset. Mahdolliset lisäpalvelut suunnitellaan yksilöllisesti.
Mitä jos en enää pärjääkään seniorikodissani?
Wilhelmiinassa on vaihtoehtoja, kun asuminen nykyisessä kodissa tuntuu turvattomalta tai hoivaa tarvitaan enemmän. Seuraamme asukkaidemme toimintakykyä ja vointia. Olemme tarvittaessa yhteydessä läheisiin ja pohdimme yhdessä jatkoa. Toisinaan muutto ympärivuorokautiseen hoivaan tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Autamme, jotta muutto sujuu mahdollisimman mukavasti.
Mitä ympärivuorokautinen hoiva tarkoittaa?
Ympärivuorokautinen hoiva tarkoittaa asumista kaikilla tarvittavilla hoiva- ja asumispalveluilla. Siihen sisältyy hoivan lisäksi siivous-, pyykki- ja liinavaatepalvelut, täysihoitoateriat ja asumiseen liittyvät vuokra-, vesi- ja sähkömaksut. Wilhelmiinassa ympärivuorokautiseen hoivaan sisältyy myös talon oman lääkärin palvelut sekä kaikki vapaa-ajan ohjelma. Tavoitteena on aina, että meillä asukas saa asua kodissaan loppuun asti. Haluamme tarjota myös hyvän saattohoidon.
Mitä eroa on ryhmäkodilla ja muistikodilla?
Wilhelmiinassa kaikki ryhmäkodit, muistikodit ja Tenholan Lyyli tarjoavat ympärivuorokautista hoivaa. Nämä kodit ovat kuitenkin erilaisia asukkailtaan ja puitteiltaan. Muistikodit ovat tarkoitettuja erityisesti asukkaille, joilla on edennyt muistisairaus. Muut ryhmäkodit ja Lyyli ovat puolestaan sellaisille henkilöille, joilla hoivan ja avun tarve arjessa johtuu enemmän fyysisestä toimintakyvyn heikkenemisestä. Näissä ovet ovat avoinna ja kulku vapaata.
Tavoitteena on aina löytää kullekin sopiva koti.
Mistä saan lisätietoa eri tukimuodoista ja läheisilleni kuuluvista palveluista?
Helsingissä Seniori-info tai kotihoidon yhteyshenkilö voivat auttaa. Sairaaloissa sosiaaliohjaaja voi kertoa lisää vaihtoehdoista. Muilla hyvinvointialueilla senioripalvelut vastaavat kysymyksiin.
Miten voin saada palvelusetelin ympärivuorokautiseenhoivaan?
Palvelusetelin saaminen edellyttää kaupungin tekemää palvelutarpeen arviointia (SAS-prosessi) ja päätöstä ympärivuorokautisen hoivan tarpeesta.
Pitääkö Wilhelmiinaan muuttavan olla helsinkiläinen?
Ei tarvitse. Kotikunnalla on merkitystä ainoastaan silloin, jos on muuttamassa ympärivuorokautiseen hoivaan ja haluaa hakea siihen palveluseteliä. Asukkaalla on oikeus valita asuinkuntansa, mutta hoivapalveluun muutettaessa vanha kotikunta säilyy. Kotikunnan velvollisuus on vastata hoivan kustannuksista osaltaan, vaikka uusi asuinkunta tarjoaakin hoiva- ja terveydenhoitopalvelut. Asiasta lisää täällä.
Olen puolisoni (omais)hoitaja ja haluan meidän voivan asua yhdessä edelleen, vaikka puolisoni hoivan tarve kasvaa. Mitä vaihtoehtoja meillä on?
Wilhelmiinaan voi tulla lyhytaikaisjaksoille esimerkiksi omaishoitajan vapaan ajaksi, jolloin kotona jaksaa taas jatkaa arkea paremmin.
Wilhelmiina Tenholan Lyylissä on asuntoja, joissa pariskunnat voivat asua yhdessä, vaikka toisen tai molempien hoivatarve olisi ympärivuorokautinen.
Mikä on SAS-prosessi?
SAS tulee sanoista Selvitä-arvioi-sijoita. Se tarkoittaa hyvinvointialueen tekemää palvelutarpeen arviointia, jolla selvitetään, onko asiakkaalla ympärivuorokautisen hoivan tarve, vai voiko hän jatkaa asumista kotonaan kotihoidon palveluin. Jos tarve todetaan, tulee asiakkaalle tarjota hoivapaikkaa hyvinvointialueen/kaupungin omassa paikassa tai ostopalveluyksikössä tai myöntää palveluseteli, mikäli asiakas näin haluaa.
Voiko Wilhelmiinaan tulla lyhytaikaisesti? Mitä vaihtoehtoja on?
Wilhelmiinaan voi tulla lyhytaikaiseen hoiva-asumiseen tai esimerkiksi Takaisin kotiin-kuntoutusjaksolle leikkauksen tai sairaalahoidon jälkeen. Tenholassa on yhteisöllisen asumisen asuntoja, jotka valmiiksi kalustettuina sopivat väliaikaiseen asumiseen esimerkiksi putkiremontin ajan. Näihin asuntoihin voi tulla myös vaikka kokeilemaan, miltä asuminen Tenholassa tuntuisi.
Mitä on muistimontessori?
Montessorifilosofia yhdistää montessoriajattelun muistisairauden hyvän hoidon käytäntöihin. Montessorifilosofian ytimessä on ikääntyneille ihmisille merkityksellisen tekemisen ja roolien mahdollistaminen sekä ympäristön muovaaminen monin eri tavoin vastaamaan ihmisten tarpeita. Muistimontessoriin perustuvat käytännöt tukevat toimintakykyä ja toimijuuden kokemusta ja mahdollistavat kukoistuksen niin ikääntyneille, ammattilaisille kuin läheisillekin. Lue lisää muistimontessorista täältä.
Palveluseteli ja muut tuet
Palvelusetelillä hyvinvointialue sitoutuu maksamaan yksityisen palveluntuottajan antamasta palvelusta setelin suuruisen summan. Hyvinvointialue määrää palvelusetelin arvon ja hyväksyy palveluntuottajat, joiden palveluita sillä voi maksaa. Asiakkaan omavastuuosuus on palveluntuottajan hinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus.
Palvelusetelin saa asuinkunnan terveysasemalta, sosiaalivirastosta ja muista kunnan palveluyksiköistä, jotka myös antavat lisätietoja palvelusetelistä. Palveluseteli voidaan myöntää asiakkaille, jotka täyttävät nykyiset palveluasumispalvelujen piiriin pääsyn kriteerit eli heille on tehty hoitotason arviointi (SAS-arviointi).
Palvelusetelin arvo riippuu asukkaan nettotuloista ja on Helsingissä tällä hetkellä suuruudeltaan 500 (nettotulot yli 3 601 euroa) - 3 300 euroa (nettotulot alle 900 euroa / kk). Palvelusetelin arvoa laskettaessa otetaan huomioon eläkkeet, elatusavut, elinkorot, elatustuki sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot ja pääomasta tai omaisuudesta (kuten korko-, osinko- ja vuokratulot), nettotuloina. Palvelusetelin arvoa laskettaessa ei oteta huomioon eläkkeen saajan hoitotukea, asumistukea, rintamalisää tai sotavammalain mukaista elinkorkoa.
Voimme hakeutua asiakkaiden tarpeiden mukaan myös uusien hyvinvointialueiden palvelusetelituottajaksi.
Eläkettä saavan hoitotuki
Eläkettä saavan hoitotuella tuetaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, kuntoutusta ja hoitoa. Lisäksi se korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia.
Hoitotuen saamiseen vaikuttaa toimintakyky
Toimintakyvyn tulee olla heikentynyt sairauden tai vammaisuuden vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä mm. huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avun tarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia.
Erityiskustannuksia hyväksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset, jolloin niitä tulee olla vähintään 6 kuukauden ajalta esim. sairaanhoito- ja lääkekulut, ylimääräiset matkakustannukset, kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset, ylimääräiset vaatekustannukset ja erityisruokavalion noudattamisesta aiheutuvat kustannukset.
Hoitotukea haetaan Kelan verkkopalvelussa tai toimittamalla hoitotukihakemus/vammaistukihakemus (EV256), Kelan toimistoon. Hakemusten liitteeksi tarvitaan lääkärin C-tai B-lausunto.
Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. Hoitotuki on verotonta tuloa. Hoitotukea tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus.
Eläkkeensaajan asumistuki
Eläkkeensaajan asumistukea voivat hakea pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt tai alle 65-vuotiaat eläkkeensaajat, jotka asuvat pysyvästi Suomessa vuokra- tai omistusasunnoissa. Asumistuen saamiseen ja määrään vaikuttavat hakijan asumismenot, perhesuhteet ja vuositulot sekä omaisuus.
KELA:n Eläkkeensaajan asumistuen–laskentaohjelman avulla voit arvioida mahdollisuutesi saada asumistukea sekä laskea asumistuen määrän erilaisilla tuloilla ja asumismenoilla.
Lue lisää Kelan sivuilta.
Kotitalousvähennys
Yksityisessä palvelutalossa tehdään kotitaloustyön luonteista työtä sekä hoito- ja hoivatyötä joskus myös osittain asukkaan hallitsemassa huoneessa sekä osittain yhteisissä tiloissa. Kotitalousvähennys voidaan myöntää siltä osin, kun siihen oikeuttava työ tehdään henkilön yksityisesti hallitsemissa tiloissa.
Kotitalousvähennyskelpoisia töitä ovat esimerkiksi huoneen siivous sekä henkilön huoneessa tapahtuva asukkaan henkilökohtaisissa toimissa auttaminen. Kotitalousvähennyksen myöntämistä varten tulee laskussa olla riittävästi eriteltynä erityyppiset kotitalousvähennykseen oikeuttavat kustannukset ja niiden kohdistuminen henkilön yksityisissä tiloissa tapahtuvaan osuuteen.
Vähennys on henkilökohtainen, joten asukkaan perheenjäsenet (puoliso, lapset) voivat jokainen erikseen hyödyntää vähennyksen. Jos useampi omainen haluaa hyödyntää vähennyksen, tulee jokaisella olla laskutussuhde palvelun tuottajaan ja palvelumaksut jaetaan omaisten kesken. Henkilön on maksettava itse kustannukset, jos hän haluaa vähennyksen omaan verotukseensa. Vähennyksen piiriin kuuluvat: omat tai puolison sekä edesmenneen puolison vanhemmat sekä iso-, otto- ja kasvattivanhemmat tai näiden puolisot.
Lisätietoa Verohallinnon verkkosivuilta.
